Energiaa tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa yhä enemmän ja enemmän. Ja nimenomaan sähköenergiaa. Sitä vaativat jo hallitusohjelman kirjaukset datatalouden ja digitalisaation kasvusta sekä hiilineutraaliuden tavoittelusta mm. sähköistämisen avulla. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu ”Suomen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta uusiutuvan teollisuuden investointikohteena vahvistetaan kaksinkertaistamalla puhtaan sähkön tuotanto kotimaassa.” Energian lisäämisen keinoista hallitusohjelma mainitsee yleisellä tasolla mm. aurinko-, bio-, merituuli- ja ydinenergian sekä vesivoiman ja vetytalouden. Hyvä arsenaali. Kumma kyllä, tästä ei ole vielä kauheasti kirjoittelua. Ehkä siksi, että näistä on melko yhtenäinen näkemys.
Mietityttää kuitenkin, onko oikeasti harkittu (varsinkaan kansalaisten keskuudessa) sitä, miten nämä kaikki saadaan toteutettua. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”Suomi luo hyvät toimintaedellytykset kestäville investoinneille uusiutuvaan ja fossiilittomaan energiantuotantoon, energian varastointiin ja uusiin energiaratkaisuihin, kuten vetyyn.” Mitä toimintaedellytysten luominen sitten tarkoittaakaan, sitä kannattaa miettiä esimerkiksi OL3:n kautta. Toki OL3 kärsi hyvin paljon ihan turhista viivästyksistä, mutta tosiasia on se, että alkuperäisellä hinnalla ei nykyään ydinvoimaloita rakenneta. Ja niitäkin tarvitaan, jos halutaan lisätä mahdottomasti myös aurinko- ja tuulivoimaa. Markkinahinnan lisäksi pitää miettiä myös uraanin saatavuutta. Vetytaloutta en tunne tarpeeksi, jotta lähtisin sitä arvioimaan. Mutta vetykin tarvitsee energiaa tuottavan laitoksen, siihen vain varastoidaan energiaa.
Ja miksi niitä ydinvoimaloitakin sitten tarvitaan? En valitettavasti tiedä itsekään läheskään tarpeeksi, jotta voisin selittää kovin teknisiä juttuja, mutta yksinkertaistettuna homma menee näin: kantaverkko (josta meille suomalaisille jaetaan sähköä koteihin) vaatii vakaan tuotannon, sillä silloin se myös toimii vakaasti. 50 hertsiä on se tasapainotila, jossa kantaverkko toimii. Tämä tarkoittaa sitä, että sähkön kulutuksen ja tuotannon täytyy olla tasapainossa. Moni ihan varmasti jo ihmettelee, mistä nyt on kyse, joten nappasin pienen tekstinpätkän Fingridin sivustolta. Se menee näin ”Sähköä pitää tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainosta kertoo sähköverkon taajuus, joka on tasapainotilassa 50,0 Hz. Sähkömarkkinaosapuolet suunnittelevat etukäteen kulutuksensa ja tuotantonsa tasapainoon, mutta käyttötunnin aikaisten poikkeamien tasapainotukseen tarvitaan reservejä, joita Fingrid hankkii ylläpitämiltään markkinoilta. Reserveillä tarkoitetaan voimalaitoksia, kulutuskohteita ja energiavarastoja, jotka muuttavat tehoaan tarpeen mukaan.” Tämä taajuuden vakauden vaatimus johtuu siitä, laitteet ja voimalaitokset on suunniteltu tuolle 50 hertsille ja liian suuri poikkeama voi johtaa niiden vahingoittumiseen. Siksi voimaloita jouduttaisiin kytkemään irti verkosta. Suuri poikkeama voi saada aikaan jopa sen, että tuotantolaitoksia irtoaa verkosta itsestään, jolloin se voi aiheuttaa dominoefektin. Kannattaa lukea Fingridin sivuilta enemmän tietoa (Fingrid ylläpitää Suomen kantaverkkoa):
https://www.fingridlehti.fi/miksi-sahkojarjestelman-vakaa-taajuus-on-tarkeaa/
ja / tai
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/
Parin viime vuoden tuulivoimavillitys on jo johtanut siihen, että länsirannikon Pori-Oulu välinen kantaverkon siirtokyky on jo täynnä. Eli sinne ei enää voi rakentaa mitään energiaa tuottavaa laitosta, ellei kantaverkkoa uudisteta. Aurinkovoiman suhteen on sama juttu. Kantaverkkoon liitettäviä aurinkovoimaloitakin on säänneltävä, sillä nekin toimivat kunnolla vain auringon paistaessa. Joten näiden epävakaiden tuotantolaitosten lisäksi tarvitaan myös vakaata energiantuotantoa, jotta kantaverkko pysyisi vakaana. Esimerkiksi jos on kovin kylmää ja tyyntä eikä aurinkokaan näyttäydy (Suomen talvi kenties?), niin tarvitaan joko muualta ostettua sähköä tai varavoimaloita. Ja sitten meidän lyhyt ja ihana kesä, energian kulutus on vähäisempää, mutta esimerkiksi aurinkovoima tuottaa hyvin. Jos vielä sattuu hieman tuulemaan, niin sitten näiden ydin- ja muiden vakaiden voimaloiden pitää vähentää omaa tuotantoaan, jotta kantaverkko pysyisi vakaana. Eli toisin sanoen, Suomi tarvitsee enemmän vakaata energian tuotantoa, kuten (esimerkiksi) ydinvoimaa. Homma ei vain yksinkertaisesti pelitä muuten. Tähänkin aiheeseen Fingrid ystävällisesti tarjoaa aineistoaan meille kaikille luettavaksi (kts. etenkin sivu 10):
https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/ajankohtaista-tapahtumat/lansirannikon-ajankohtaiset.pdf
ja / tai
https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2022/fingrid-hakee-ratkaisuja-kantaverkon-siirtokyvyn-haasteisiin-lansirannikolla/
Siitä tasapainosta: miksi se on niin tärkeää ja mitä kaikkea sen eteen tehdään? Siitä kerron enemmän toivon mukaan muutaman päivän sisällä. Odotan vastausta entiseltä kollegaltani, joka toimi OL3:n käyttöönottovaiheessa toisen pääurakoitsijan, Siemens AG:n käyttöönottotiimin johtajana. Sitä paitsi, jos nyt jatkaisin, niin tätä ei jaksaisi kukaan lukea loppuun asti. Sillä verkon tasapaino ei ole ainoa aihe sähkön ympärillä tällä hetkellä. Ongelmat tulevat lisääntymään nyt, kun tekoäly ottaa aina vaan enemmän ja enemmän jalansijaa jokapäiväisessä elämässä ja se vaatii paljon energiaa. Kuten vaatii myös hiilineutraaliuden tavoittelu sähköistämisen avulla. Ja monet sodat uhkaavat energiantuotantoa yhä enenevissä määrin. Näitäkin aiheita pyrin käsittelemään seuraavassa artikkelissa.
Jos jokin jäi nyt kaivertamaan mieltä, niin kommenttia voi laittaa ja edellä oleviin linkkeihin kannattaa tutustua. Mutta, kirjoitellaan taas pian uudestaan. Siihen asti, rauhaa, rakkautta ja hyvinvointia <3.
Vastaa käyttäjälle buy androxal purchase discount Peruuta vastaus