Minimipalkkalaki

Luulenpa, että nyt otin kovan palan purtavaksi. Mutta yritetään.

Puolesta: olen työskennellyt 14 vuotta Suomen suurimmalla rakennustyömaalla (OL3) ja siellä oli hyvinkin kirjavaa porukkaa alusta alkaen. Muutama ammattiyhdistysten saartokin koettiin, kun mm. koko työmaan isoin aliurakoitsija, Elektrobudowa, joutui syytteeseen palkanmaksuun liittyvistä syistä ja irtisanoi ison joukon kanteen nostaneita työntekijöitä. Tiedän nämä asiat hyvin, sillä toimenkuvaani kuului lähes 10 vuoden ajan myös työturvallisuus (joista 6½ vuotta ensin pääurakoitsijan EHS johtajan sijaisena ja sen jälkeen päätoimisena työturvallisuusjohtajana). Ja työturvallisuusjohtaja edustaa yhteistoiminnassa työnantajaa, joten olin myös itse mukana mm. aluehallintoviranomaisen tekemissä tarkastuksissa. Ja media-arkistoa kyllä löytyy, niissä on varmasti jopa enemmän tietoa, kuin mitä minulla itsellä on. Eli turha myöskään nostaa mitään salassapitovelvollisuuskorttia, sillä a) kaikki on jo julkista https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/olkiluodon-palkkakiista-syvenee-valituksia-tulee-lisaa/2101490 tai https://yle.fi/a/3-11268298 ja b) vaitiolovelvollisuus ei koske rikoksia eikä rikospäilyjä. Siis jos epäilee työnantajaa rikoksesta, niin someen ei saa lähteä kirjoittamaan, ei edes sitten kun poliisi on ottanut tapauksen tutkintaansa. Mutta vaitiolovelvollisuus ei tarkoita sitä, ettet saisi asiasta kertoa esim. poliisille tai aluehallintoviranomaiselle (siis uhri). Rikoksen uhrilla on aina oikeus asian julkituloon, ellei oikeus toisin määrää. Ja oikeus useimmiten salaa tapauksen vain suojellakseen uhria, harvemmin syytettyä. Jos tapaus otetaan tutkintaan, niin jossain vaiheessa siitä tulee aina julkinen, kuten Elekrobudowan tapauksessa.

Mutta takaisin palkkaan. Kaikkien saartojen ja palkkasotkujen aikana on ollut jo olemassa nk. tilaajavastuulaki ( https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061233 ) eli laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006). Sen ensimmäisessä pykälässä sanotaan, että ”Tämän lain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä luoda yrityksille ja julkisoikeudellisille yhteisöille edellytyksiä varmistaa, että niiden kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa”. Käytännössä näin ei kuitenkaan aina tapahdu, sillä aluehallintoviranomaiset ovat valvovana osapuolena huonoja (pahoittelen, mutta liian laaja työnkuva ja liian vähän valtuuksia). Mikäli minimipalkka säädettäisiin ja lisättäisiin se rikoslain 47 lukuun, niin tilanne selkiytyisi huomattavasti. Nythän on niin, että työrikokseksi kyllä luetaan esim. kiskonnan tapainen työsyrjintä (”Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”), mutta miten voit käytännössä todistaa esimerkiksi ulkomaalaisen työntekijän riippuvaisen aseman, jos myös työnantaja on samaa kansalaisuutta? Viittaan tällä esim. pieniin perheyrityksiin, jotka toimivat Suomen markkinoilla. Sillä jos mietitään edes hetken, niin oikeastaan kaikki ulkomaalaiset työntekijät saattavat olla enemmän tai vähemmän riippuvaisessa asemassa Suomessa työskennellessään. Varsinkin rakennusalalla tyypillistä on, että työntekijät tulevat muualta kuin Suomesta, eli maista, joissa ei ole työvoimapulaa, ainakaan perusduunareista (älkää lukeko väärin, kunnioitan kaikkia ruumiillisen työntekijöitä, joiden kädenjälki näkyy ihan kaikkialla, siksi kirjoitankin tätä juuri nyt). Joissain niissä maissa on ilmeisesti, ainakin ollut joskus, tapana jopa kiristää työntekijöitä, sillä ainakin Olkiluodossa niin kerrottiin tehdyn. Maksettiin TES-palkka, mutta tilipäivänä oli pomo koura ojossa. Ja kyllä, kirjoitin ”kerrottiin tehdyn”, eli itse henkilökohtaisesti en ole takaisinperintää todistanut. Tiedän kuitenkin aika paljon, sillä minulle tultiin OL3 aikoina usein kyllä kertomaan väärinkäytöksistä. Useita myös yritin viedä eteenpäin, mutta jotenkin ne jäävät junnaamaan paikoilleen viimeistään siinä vaiheessa, kun oikeuskäsittely alkaa. Jos lakkojen vuoksi halutaan ay-liikkeet kahlita, niin mitä tapahtuu työntekijöille? Ei heillä ole oikeusturvaa isoon riitaan työnantajan kanssa ja jopa ammattijärjestöiltä ja aluehallintoviranomaisilta kestää kyllä aikansa, ennen kuin tuloksia saadaan aikaan. Tapauksia täytyy olla useita ja räikeitä, ennen kuin niihin reagoidaan. Siis nopeasti. Eli jokainen yksittäinen tapaus menee kyllä tutkintaan, mutta yksittäisenä se varmaan hautautuu todisteiden puutteessa melko nopeasti. Sillä siinä ei todellakaan riitä, että työtekijä kertoo saaneensa liian vähän tai että joku sanoo joutuneensa maksamaan jotain takaisin. Tiliotteita ja palkkanauhoja on varmaan melko helppo väärentää ja jos jopa yrittäminen estetään kiristyksellä ja palkan takaisinperinnällä, niin mietin vain, että kuinkahan moni näistä tapauksista oikeasti tulee julkisuuteen?

Kunnioitan suuresti myös Suomen yrittäjiä, mutta ulkomaisia työntekijöitä on jo kauan ainakin hieman viilattu linssiin täällä Suomessa, jopa Olkiluodossa. Vaikka tilaajavastuulain pitäisi puuttua näihin. Ja toivon tosiaan, että jokainen, joka tämän ehkä lukee, ei vie tätä kirjoitusta eteenpäin vihaa lisäävänä propagandana, vaan mieluummin sellaisena kirjoituksena, että ehkä olisi aika neuvotella rehellisesti ja kaikkien asianosaisten kanssa. Sen ei luulisi olevan liian vaikeaa, neuvottelun. Ja yrittäjille ja työnantajille yleisesti, itse en ole suomalaisessa yrityksessä työskennelläni koskaan joutunut edes epäasiallisen käytöksen kohteeksi. Mutta minulla on kokemusta myös muista. Ja tutkimuksetkin kertovat omaa kieltään: https://yle.fi/a/74-20083149?origin=rss

Lopuksi vielä haluan mainita oman poliittisen kantani. Sitä ei ole. Olen usein äänestänyt kokoomusta, paria PS:n ehdokasta myös. Sauli Niinistöä joka kerta, tosin häntä olisin äänestänyt, vaikka täysi punanahka olisinkin ollut. Mutta nyt lähtee mopo käsistä. Eikä semmoiseen ikävä kyllä voi vastata olankohautuksella. Ammattiliittojen syyttäminen tästä kaikesta on mielestäni vastuutonta ja kahtiajakavaa, mutta näen, että jotkut tahot ehkä jopa riemuitsevat siitä ja yrittävän saada oikeutuksen ääri-ideologiaa mukaileville ajatuksilleen. No niin. Siinä jonkinmoinen kanta kuitenkin paljastui. Ulkomaalaisiin kohdistuvaa vihaa sietämättömänä ihmisenä EN tule enää äänestämään perussuomalaisia. Muun muassa sen takia, että avopuolisoni on ulkomaalainen työntekjä joka asuu täällä minun kanssani ja maksaa verot tänne ja haluamme jäädä Suomeen. Mutta mietimme kyllä, että kannattaako meidän tänne jäädä, sillä hän saattaa loukkaantua ja joutua vaikka leikkausjonoon, joka on aika pitkä nykyisin. Eikä jono itsessään niin kamala ole, mutta jos 3-6 työttömyyden jälkeen tulee karkotus Suomesta, niin tiukille menee. Odotapa siinä ensin vuoden verran että pääset leikkaukseen. Sillä sairauspäivärahaa saat vuoden verran (kun sairaus todetaan ensimmäisen kerran). Jos et sen vuoden aikana pääse takaisin töihin, niin joudut siirtymään työttömäksi työnhakijaksi. Ja tämä 12 kk sääntö on jo olemassa. Tämä hallitus ei sitä ole säätänyt. Eli, murra lonkka. Odota 11 kk leikkausta ja jää sen jälkeen toipumaan. Kun 12 kk on täynnä ja sinut siirretään työttömäksi työnhakijaksi, niin kolmen kuukauden kuluttua sinut voidaan karkottaa Suomesta. Useat pariskunnat varmaan miettivät tätä tällä hetkellä. Me ainakin mietimme.

Mutta joo, tämä ulkomaalaiskeskustelu ei nyt liity meidän aiheeseemme. Totesin jo heti alussa, että kannatan minimipalkkaa. Se mielestäni ainoa oikea tapa saada esim. ulkomaiset, Suomen palkkatasoa kiertävät yritykset kuriin. Vain siten heitä voidaan syyttää rikoksesta. Ja sen pitäisi auttaa myös yrittäjiä, jotka joutuvat kotimaan markkinoilla kilpailemaan näitä yrityksiä vastaan. Myös valtio saa enemmän verotuloja, jos yritykset toimivat ”puhtaasti” ja maksavat sekä palkat että verot.